 ![]() | |  |  | | | | | |  |
Vesivuodot
Haiseeko home
Ihmisten elintavat ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä. Pyykinpesu ja kuivaus sekä saunominen ovat siirtyneet pääosin ulkorakennuksista ja taloyhtiön yhteisistä tiloista asuntoihin sisään. Myös vedenkäyttö kotitalouksissa on lisääntynyt. Useissa talouksissa kaikki perheenjäsenet käyvät päivittäin suihkussa tai kylvyssä. Nämä tekijät ovat lisänneet asunnon kosteuskuormitusta, jota aiempiin tarpeisiin riittävä ilmanvaihto ei pysty enää poistamaan.
Asuntojen kosteus- ja homeongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Huomattavan osan ongelmista voit välttää hoitamalla asuntoa huolellisesti sekä valvomalla asunnon ja siellä olevien laitteiden kuntoa asutpa taloyhtiössä tai omakotitalossa.
- Ota selvää esimerkiksi isännöitsijältä, onko taloyhtiössäsi talon huoltokirja. Huoltokirjasta selviää mm. mitkä asuntoa koskevat toimenpiteet kuuluvat asukkaalle ja mitkä esimerkiksi huoltoyhtiölle.
- Huoltokirjan lisäksi asunnossa voi olla asuintilojen käyttöohjeet, joissa on yleisohjeita asunnon käytöstä ja hoidosta sekä valmistajien ja toimittajien laatimat kuhunkin tuotteeseen liittyvät käyttö- ja hoito-ohjeet.
- Jos havaitset kosteusvaurion, ilmoita asiasta ensi tilassa isännöitsijälle, kiinteistönhuoltoon tai talonmiehelle. Jos asut omakotitalossa ryhdy heti tarvittaviin toimenpiteisiin.
Hyvä sisäilma on kaiken a ja o
Sopiva huonelämpötila on yleensä 21-22° C. Alle +18° C lämpötiloissa ilman suhteellinen kosteus voi kasvaa niin suureksi, että rakenteisiin pesiytyy sieniä ja muita mikro-organismeja.
Terveydelliseltä kannalta sopiva huoneilman kosteus on 30-40 %. Liiallinen huoneilman kosteus aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteiden pinnalle ja lisää mikrobien kasvua. Asuminen synnyttää huomattavan määrän kosteutta. Nelihenkinen perhe tuottaa yhden vuorokauden aikana 10-20 litraa vettä. Huoneilman suhteellista kosteutta olisi hyvä seurata hankkimalla kotiin luotettava kosteusmittari.
Puutteellinen ilmanvaihto voi myös olla syynä asunnon kosteusvaurioihin. Ilman tulisi vaihtua asunnossa vähintään kerran kahdessa tunnissa. Ilmanvaihdon riittävyyteen tulee erityisesti kiinnittää huomiota asunnon pesutiloissa, keittiössä ja makuuhuoneissa, joissa pääosa asumisen aiheuttamasta kosteudesta muodostuu.
Miten voit vaikuttaa?
1. Rakenteet
Merkkejä rakenteiden kosteusongelmista ovat:
- materiaalin irtoaminen (esim. maalin hilseily tai kupruilu)
- pintojen värimuutokset (esim. parketin tummuminen ja kaakeleiden mustat pisteet)
- näkyvä homekasvusto homeen haju ( voi olla maakellarimainen, ummehtunut, pistävä, makea ym.) Katso myös haiseeko home
- toistuvat samaan rakennukseen tai sen tilaan liittyvät asukkaiden terveydelliset ongelmat:
- silmäoireilu (punoitus, tulehdukset)
- ylähengitysteiden limakalvojen ärsytys
- poskiontelontulehdukset
- nenän tukkoisuus
- jatkuva nuha
- jatkuva yskä
- äänen käheys
- päänsärky
- väsymys
- ihon kutina ja punoitus
- selittämätön kuumeilu
- selittämätön niveltulehdus
- astma
Ota selvää:
- missä ovat asuntosi huoneistokohtainen sulkuventtiili ja linjakohtaiset sulkuventtiilit (esim. huoltomieheltä/huoltokirjasta), jotta vedentulo on mahdollista katkaista suuremman vesivuodon sattuessa.
Ehkäise :
- sadeveden pääsy sisälle tai ikkunarakenteisiin pitämällä sateella ikkunat ja ovet suljettuina
- veden kulkeutuminen pesutiloista kuivien tilojen lattialle
- pienet vesivahingot, kuten kukkien ylikastelu, lemmikkieläinten juomakupeista tms. kaatuneet vedet
Tarkista:
- säännöllisesti rakenteiden kosteustekninen kunto
- ovatko märkätilojen lattioiden ja seinien pinnoitteet ehjät ja muovipinnoitteiden saumat kunnolla kiinni
- ovatko putkien läpivientien tiivisteet kunnossa
- ovatko hanat ja vesilukot kiinnitetty kunnolla, eivätkä vuoda.
Vetävätkö viemärit hyvin
- kun teet remonttia märkätiloissa, huolehdi kunnollisista ja oikein asennetuista vesi- ja kosteuseristyksistä
Huolla:
- puhdista vesilukot (lattiakaivot, pesualtaat yms.) säännöllisesti
- puhdista pientalojen räystäskourut ja syöksytorvet niihin kertyneistä roskista
- tarkista, että vesi pääsee esteettä syöksytorvesta sadevesiviemäriin
Korjaa/korjauta tai ilmoita eteenpäin:
- taloyhtiössä asuessasi ilmoita vioista isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle
- omakotitalossa asuessasi korjaa tai korjauta vika mahdollisimman pian
2. Koneet ja laitteet
Valitse:
- taloutesi tarpeisiin soveltuvat, vesiturvajärjestelmällä varustetut koneet
Perehdy:
- huolellisesti laitteiden asennus-, käyttö- ja hoito-ohjeisiin ja säilytä ne myöhempää tarvetta varten
Sijoita:
- koneet siten, että ne on helposti vedettävissä pois paikaltaan puhdistusta ja huoltoa varten
- pyykinpesukone ja lämminvesivaraaja lattiakaivolliseen tilaan
- hormiin poistava kuivausrumpu ainoastaan tilaan, jossa se voidaan liittää omaan hormiin
- kosteuden tiivistävä (kondensoiva) kuivausrumpu tilaan, jossa on hyvä ilmastointi ja riittävästi korvausilmaa, jotta laitteen käyttö ei lisää kohtuuttomasti huoneen lämpötilaa pidentäen kuivausaikaa ja lisäten sähkön kulutusta
Asenna:
- lattiapäällysteet myös koneiden alle, jotta mahdollisten vesivuotojen sattuessa vesi valuu koneen alta pois ja ongelmat havaitaan mahdollisimman pian
- pyykinpesukoneeseen kiinteä vesiliitäntä aina, kun se on mahdollista
- koneet käyttöohjeen mukaisesti, jotta esim. astianpesukoneen turvajärjestelmät toimivat oikein
- astianpesukoneen alle turva-allas, jotta mahdolliset vesivuodot havaitaan mahdollisimman pian
- pyykinpesukoneen alle turva-allas, jos sijoitat sen keittiöön lattiakaivottomaan tilaan
- koneet siten, että niille jää riittävästi ilmankiertotilaa
Käytä ja hoida oikein:
Pyykinpesukone:
- älä jätä konetta koskaan päälle ilman valvontaa
- sulje vesihana käytön jälkeen ja katkaise virta
- irrota märkätiloissa pistoke seinästä
- puhdista pesu- ja huuhteluainekotelo säännöllisesti (jos puhdistus laiminlyödään, voi koteloon ajan myötä saostunut pesu- ja huuhteluaine vaikeuttaa veden virtaamista koneeseen)
- puhdista koneen nukkasihti säännöllisesti esim. juoksevan veden alla (jos koneessa ei ole nukkasihtiä, koneen poistopumppu on tavallisesti avattavissa; pumpun pesä ja siivet puhdistetaan poistamalla sinne joutuneet pikkuesineet)
- puhdista koneen ulkopinnat ja tiivisteet
- puhdista pesukoneen tulovesisihdit (sijaitsevat yleensä täyttöletkun molemmissa päissä) erityisesti silloin, jos veden tulossa on ollut keskeytyksiä
Vesivuodon sattuessa tarkista:
- onko täyttö- ja poistoletku kiinnitetty koneeseen riittävän pitävästi
- onko pesuainekotelo tukkeutunut
- onko nukkasihti ja poistopumppu suljettu kunnolla kiinni tai tukkeutunut
- jos vika ei korjaannu kutsu huoltomies
Astianpesukone:
- älä jätä konetta koskaan päälle ilman valvontaa
- koneesta riippuen anna sähkövirran olla joko koko ajan kytkettynä vesiturvajärjestelmän toimimisen vuoksi tai katkaise virta pesun päätyttyä
- sulje vesihana pesun jälkeen puhdista jätesiivilä säännöllisesti ?
Vesivuodon sattuessa astianpesukoneesta tarkista:
- onko täyttö- ja poistoletku kiinnitetty koneeseen riittävän pitävästi
- jos vika ei korjaannu kutsu huoltomies
Kylmäkalusteet:
- pidä automaattisten sulatusjärjestelmien poistoputket avoimina. Tarkista toimivuus ajoittain (automaattisulatus saattaa tiputella vettä lattialle)
- huolehdi pakastinta sulatettaessa, ettei vettä pääse valumaan lattialle ?
Vesivuodon sattuessa kylmälaitteesta tarkista:
- ovatko tyhjennyskouru ja reikä jääkaapin takaseinässä tukossa (puhdista esim. verhovaijerilla, piipunpuhdistajalla tai muulla ei-terävällä esineellä)
- että kompressorin takana oleva tyhjennysletku ulottuu kompressorin päällä olevaan pisara-altaaseen ja ettei se ole tukossa
- jos vika ei korjaannu kutsu huoltomies.
Tarkista:
- säännöllisesti pesukoneiden täyttöletkut liittimineen lämminvesivaraajan kunto
- patteriventtiilien kunto
Huolla:
- vaihda pesukoneiden täyttö- ja poistoletkut 5-10 vuoden välein
3. Liiallinen kosteus ja kosteuden poisto
Ehkäise liiallisen kosteuden syntymistä
- kuivattamalla asunnossa kuivatettava pyykki mieluummin kuivassa tilassa (esimerkiksi irrallisella kuivaustelineellä) kuin asunnon pesutiloissa, koska suihkussa ja kylvyssäkäynti kostuttaa pyykin uudestaan ja kuivausaika pitenee
- kuivattamalla pyykki ulkona tai kiinteistöpesulan kuivaustilassa aina, kun se on mahdollista
- hankkimalla koneellinen pyykinkuivauslaite (kuivauskaappi, kondensoiva kuivausrumpu)
- hankkimalla hyvin linkoava pesukone ja kuivattamalla pyykki kuivissa tiloissa
- välttämällä tarpeetonta veden juoksuttamista ja roiskuttamista seiniin ja kattoihin esimerkiksi suihkussa
- välttämällä seinien ja lauteiden kastelua saunomisen aikana tai sen jälkeen
- pyyhkimällä suihkun ja saunomisen jälkeen vesi lattioilta ja seiniltä ja tuulettamalla tila hyvin
- välttämällä liiallista ilmankostuttimen käyttöä
Tarkista:
- että ilmanvaihto on jatkuvasti toiminnassa ja toimii hyvin
- kerrostaloissa on yleensä kaksitehopuhaltimet, jotka toimivat täydellä teholla yleensä aamulla ja illalla (yhteensä noin 4-8 tuntia) ja muina aikoina puolella teholla; ota selvää isännöitsijältä tehostetun ilmanvaihdon toiminta-ajoista !
- ilmanvaihto ei todennäköisesti ole riittävä, jos:
- paperiarkki ei pysy kiinni poistoilmaventtiilissä
- pesuhuoneessa peili höyrystyy normaalin suihkun aikana, eikä huuru poistu lyhyen ajan kuluessa (5-10 minuuttia)
- huoneessa on tunkkainen haju seinäpinnoilla, lattian- ja katonrajassa tai vesijohtoputkien päällä kasvaa hometta
- ulko-ovi on vaikea avata tai postiluukusta tulee voimakas ilmavirtaus (merkkejä puutteellisesta korvausilman saannista)
- pyykki ei kuivu samassa tilassa yhtä hyvin kuin aiemmin
Huolla:
- pese liesituulettimen ja -kuvun rasvasuodatin vähintään kerran kuukaudessa
- puhdista poistoilmaventtiilit tarpeen mukaan 2-4 kertaa vuodessa
- puhdista ilmanvaihdon korvausilmaventtiilit (sijaitsevat joko ikkunoiden tai ovien yläkarmissa tai seinärakenteissa) 2-4 kertaa vuodessa
Pientalossa asuessasi huolehdi erityisesti myös seuraavista toimenpiteistä:
- puhdista tulo- ja poistoilmakojeiden suodattimet kaksi kertaa vuodessa ja vaihda ne tarvittaessa
- imuroi suodattimet ja pese haalealla vedellä; selvitä laitetoimittajalta, kuinka monen pesukerran jälkeen suodatin on syytä vaihtaa uuteen (myös joissakin taloyhtiöissä suodatinten vaihto kuuluu asukkaan vastuulle)
- pese lämmön talteenottokennosto 1-2 vuoden välein astianpesuaineella ja haalealla vedellä
- tarkista tiivisteiden kunto ja poista lauhdevesiputkeen joutunut pöly huuhtomalla putki runsaalla vedellä
- kutsu nuohooja tai ilmanvaihtoalan puhdistusliike puhdistamaan ja säätämään ilmanvaihtokanavat vähintään kerran kymmenessä vuodessa
Tehosta syntyneen kosteuden poistoa:
- ohjaamalla pesutilan lattialla kylvyn ja suihkun jälkeen oleva vesi pitkävartisella lastalla lattiakaivoon
- tehostamalla ilmanvaihtoa pesutiloissa kylvyn, suihkun ja pyykinkuivauksen yhteydessä
- avaamalla kylpyhuoneen ovi ja ikkuna kylvyn ja suihkun jälkeen
- pitämällä pyykin kuivauksen aikana kylpyhuoneen ovi auki
- pitämällä pesuhuoneen lämpötila riittävän korkeana (+22…+25 C), jotta pesuhuone kuivuu hyvin
- jättämällä kiuas päälle noin 15-30 minuutin ajaksi saunomisen jälkeen, jotta sauna kuivuu tehokkaasti ja tuulettamalla sauna lopuksi
- hankkimalla kosteutta poistava laite, jos kosteutta syntyy liikaa (kuivauslaite on kosteusautomatiikalla varustettu laite, josta tiivistynyt vesi ohjataan letkua pitkin lattiakaivoon)
Ilmoita eteenpäin tai korjauta:
- jos kerros- tai rivitalossa asuessasi epäilet, että ilmanvaihto ei ole toiminnassa jatkuvasti tai toimii puutteellisesti, ota yhteyttä isännöitsijään tai kiinteistöhuoltoon
- neuvottele isännöitsijän kanssa tehostetun ilmanvaihdon käyntiajoista, jos ne eivät vastaa tarpeitasi
- omakotitalossa asuessasi mittauta ilmanvaihdon riittävyys, jos huomaat merkkejä huonosta ilmanvaihdosta ja korjauta viat ja puutteet heti
4. Puhtaanapito
Ehkäise kosteiden tilojen pölyyntymistä:
- kuivattamalla pyykki muualla kuin pesutiloissa aina, kun se on mahdollista (toisaalta pyykin kuivatuksesta syntyvä kosteus on helpommin poistettavissa tiloista, joissa poistoventtiilit sijaitsevat)
Helpota siivousta:
- valitsemalla helppohoitoiset materiaalit, jos remontoit tai rakennat uutta
- järjestämällä ovellisia säilytystiloja pesutiloihin
- varustamalla pesutilojen pöytäkaapit putkijaloilla, jolloin siivous on helppoa, eivätkä kaapit ime kosteutta sokkelin kautta
- hankkimalla hyvät siivousvälineet ja sopivat siivousaineet
Vältä:
- liiallista veden käyttöä siivouksessa
Lähteitä ja lisätietoja
Allergia- ja astmaliitto. 1998. Sisäilmaopas. 15 s.
Asuinkiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA r.y. 1997. Asuintalon huoltokirja. Asuintilojen käyttöohjeet. 78 s.
Aurola, R. & Välikylä, T. 1997. Asumisterveysopas. Ympäristö- ja terveys -lehti. 144 s.
Helsingin kaupungin ympäristökeskus. 1995. Terveellisen asumisen opas. 22 s.
Keuhkovammaliitto. Terveellisen rakennuksen ilmanvaihto. 12 s.
Kinnunen, H. & Kuhanen, P. 1997. Hometalo – kuka vastuussa ? 168 s.
Malin, A. & Liski-Markkanen, S. 1994. Pesu- ja vaatehuoltotilat. Tilasuunnittelu – koneet ja kalusteet – Uudis- ja korjausrakentaminen. Työtehoseuran kotitaloustiedote 2/1994 (493). 15 s.
Marjomaa, T. 1996. Kotitalouskoneiden käyttö ja hoito. Työtehoseuran kotitaloustiedote 2/1996 (511). 15 s.
Reisbacka, A. & Säteri, J. 1996. Kosteuden poisto kylpyhuoneesta. Työtehoseuran kotitaloustiedote 3/1996 (512). 6 s.
Rytilä, P. 1994. Terve talo. Ekologinen ja terveellinen rakentaminen. Aineet- rakenteet – laitteet. 82 s.
Salmi, T. & Kemoff, T. 1996. HOME- ja kosteusongelmat rakennuksessa. 69 s.
Suomen ilmatekninen toimialayhdistys ry. 1988. Pientalon ilmanvaihto-opas. 26 s.
Työtehoseura. Kotitalousosasto. 1990. Pyykinkuivaus. Tilasuunnittelu – kuivausmenetelmät – energia. 20 s.
Työtehoseura. Kotitalousosasto. 1979. Kodin pesutilat. Työtehoseuran julkaisuja 217. 62 s.
Ympäristöministeriö & Kuluttajavirasto. 1997. Kosteus kuriin. Ehkäise vesivuodot. 15 s.
Vesivuodot
Vesivuodot aiheutuvat suunnittelu-, asennus- ja/tai käyttövirheestä
Useimmiten vuodot aiheutuvat talousvesijärjestelmän vioista ja vanhenemisesta.
Ota huomioon putkiston ikä. Korroosio, erilaiset asennusvirheet ja heikot liitokset voivat aiheuttaa vaikeasti havaittavia putkivuotoja. VTT:n tekemän tutkimuksen mukaan 70 prosenttia vuototapauksista esiintyy yli 15 vuotta vanhoissa putkistoissa. Useimmiten vaurion aiheutti korroosio. Myös putkiliitokset osoittautuvat usein vuodon aiheuttajaksi.
Vesivahinkoja aikaansaavat myös erilaiset kodinkoneet, kuten pyykin- ja astianpesukoneet, kylmäkalusteet sekä lämminvesivaraajat. Syynä voi olla liitosten syöpyminen, väärä asennustapa tai huolimaton käyttö. Lisäksi kodinkoneita tulee käyttää jatkuvasti oikein ja turvallisesti.
Ongelmia aiheuttavat lisäksi kodin märkätiloissa - esimerkiksi pesuhuoneissa, suihkutiloissa ja saunoissa - huonosti tiivistetyt läpiviennit. Huolimattomasti tehty lattiakaivon ja vesieristyksen välinen liitos tuhoaa rakenteita salakavalasti.
Vesivaurioiden korjaaminen on kallista ja hankalaa. Usein rakenteita joudutaan purkamaan, kuivattamaan ja uusimaan. Asuminen vaikeutuu tai on remontin aikana jopa mahdotonta. Siksi kannattaa jatkuvasti seurata mahdollisia "vuotovihjeitä" ja tehdä ajoittain perusteellinen kuntotutkimus. Kun vuoto havaitaan, on huolehdittava siitä, että korjaukset suunnittelee asiantuntija ja toteutuksen tekee ammattimies.
Epäile vuotovahinkoa ja selvitä syy heti
Tee itse "talokatsastus" aika ajoin. Ryhdy toimenpiteisiin,
jos rakenteissa
- rappaus irtoaa tai lohkeilee
- kalkkia esiintyy betoni- ja tiilipinnoilla
- maali irtoaa lattian rajasta
- maalin väri muuttuu
- puu tummuu
- levy turpoaa
- liimattujen mattojen tai vinyylilevyjen saumat irtoilevat
- parketti irtoilee tai turpoaa
- homepilkkuja alkaa esiintyä
- vettä ilmestyy huonetiloihin
- ilmassa on ummehtunut ja paha haju
jos putkistossa:
- vesimittarin näyttö muuttuu esim. 2-3 tunnin aikana, vaikka hanat ovat kiinni
- kuuluu sihisevää vuotoääntä
- paineenkorotuspumppu käy usein toistuvasti
- kylmävesihanasta tulee lämmintä vettä joudut jatkuvasti lisäämään vettä lämmitysverkostoon
- pattereita joudutaan usein ilmaamaan
- vesi- ja jätevesilasku kasvaa tuntuvasti
- lämmityskulut nousevat
- talousvedessä on maku- ja värihaittoja
Selvitä veden laatu
Veden laatuun tulee kiinnittää huomiota Vaikka vesi täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset, se ei takaa, etteikö vesi voisi syövyttää putkistoja. Siksi omasta kaivosta otettavan veden laatu on aina selvitettävä. Monesti myös yleisestä vesijohtoverkosta tulevan veden laatu kannattaa selvittää.
Suojaa putket jäätymiseltä
Putken jäätyminen ja halkeaminen on yleinen vesivahingon syy. Siksi putkia ei tule asentaa ulkoseiniin eikä muihin kylmyydelle alttiisiin paikkoihin. Jos rakennus talviaikaan jätetään kylmäksi tai ilman riittävää valvontaa, on käyttövesijohdot tyhjennettävä vedestä. Palo- ja sähköturvallisuuden takia jäätyneiden putkien sulattaminen on ainoastaan alan ammattilaisten asia.
Älä jätä pesukoneita päälle
Talojen vesivahingoista lähes 20 prosenttia aiheutuu astian- ja pyykinpesukoneista sekä lämminvesivaraajista. Varsinkin astian- ja pyykinpesukoneiden vahngot olisivat helposti estettävissä kytkemällä ja käyttämällä niitä huolellisesti.
Yleisimpiä vahingon aiheuttajia ovat täyttöletkun liittimen löystyminen ja poistoletkun murtuma. Kytkentäletkujen vuoto pysyy helposti huomaamattomana ja paljastuu vasta kosteusvaurioiden perusteella. Uusissa pesukoneissa on tulvasuoja, mutta se ei estä vuotoa täyttöletkusta.
Pesukone on aina liitettävä vesijohtoverkostoon omalla hanalla ja hyväksytyllä, paineenkestävällä täyttöletkulla. Pesukonehana on sijoitettava näkyvälle paikalle, jolloin sen muistaa myös aina käytön jälkeen sulkea.
Täyttöletkun sulkuventtiili pitää asentaa helposti käytettävään paikkaan esimerkiksi pesupöydän pintaan. Venttiilin sulkeminen käytön jälkeen tekee täyttöletkun "paineettomaksi" ja estää siten vesivahinkojen synnyn.
Pesukoneen poistoletku on asennettava kiinteästi asennusohjeen mukaisesti siten, että koneeseen ei tapahdu takaisinvirtausta. Poistoletkun kunto ja tiiviys tulee tarkastaa määräajoin, esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa.
Näin torjut astian- ja pyykinpesukoneiden vuotovahingot:
- Sijoita pesukone lattiakaivolliseen tilaan jos suinkin mahdollista
- Asenna pesukonehana näkyvälle paikalle, esimerkiksi pesupöydän hanan yhteyteen.
- Käytä vain valmistajan suosittelemaa ja pesukoneeseen tarkoitettua paineenkestävää letkua.
- Tarkasta täyttölekun liittimet säännöllisesti.
- Uusi täyttö- ja poistoletkut 5 - 10 vuoden välein.
- Vesitiivis lattia pesukoneen alla helpottaa vuotojen havaitsemista.
- Sulje aina pesukoneen hana, kun et käytä pesukonetta.
- Älä käytä pesukonetta ilman valvontaa.
Vakuutusyhtiösi ei välttämättä maksa korvauksia, jos olet jättänyt koneen valvomatta päälle.
Tarkista vakuutusehtosi! mikäli jätät koneen päälle, kun itse lähdet esimerkiksi lasten kanssa hiekkalaatikolle.
Asenna tuuletusviemärit huolellisesti
Tuuletusviemäri eristetään aina, kun se sijaitsee kylmässä tilassa kuten esimerkiksi ullakolla. Tuuletusviemärin läpiviennit vesikaton ja välipohjan läpi on tiivistettävä huolellisesti.
Lämminvesivaraajakin vanhenee
Suomen pientaloissa on lähes puoli miljoonaa lämminvesivaraajaa. Varaajan vuotovahinko aiheutuu yleensä säiliön puhkisyöpymisestä. Siksi varaaja tulee sijoittaa lattiakaivolla varustettuun tilaan. Jos se ei ole mahdollista,on varaajan alle asennettava vesitiivis kaukalo tai alusta. Veden laadusta riippuen varaajan käyttöikä on 15 - 20 vuotta - joskus vain 5 - 10 vuotta. Lämminvesivaraja on hyvä tarkistaa aika ajoin, mm. sinkkianodit, varaventtiilin toiminta ja yhteiden tiiviys.
Kylmäkalusteetkin tiputtelevat
Jääkaappien ja pakastimien automaattisulatus saattaa tiputella vettä lattialle. Siksi niiden alla olisi hyvä olla esimerkiksi vesitiivis lattia. Sulatusjärjestelmän ajoittainen tarkastus on paikallaan - varsinkin silloin, kun laite on sijoitettu kiintokalusteisiin ulkoseinälle.
Tarkkana märkätiloissa
Lattiakaivo ja siihen liittyvä vedeneristys on asennettava oikein. Käytä lattiakaivon kanssa vain siihen malliin hyväksyttyä korokerengasta. Lattiakaivo on puhdistettava säännöllisesti.
Märkätiloissa hanojen peitelevyjen alle jäävät lävistykset, putkikannakkeet, ruuvin ja mutterin reiät on tiivistettävä hyvälaatuisella märkätilan silikonilla tai muulla vastavalla massalla. Läpiviennissä tulee olla kestävä tiivistys. Tiivistys on tarkistettava 5 - 10 vuoden välein.
Läpivientejä lattian läpi pitää välttää. Vesijohdot tulee ensisijaisesti tuoda yläkautta pinta-asennuksena. Läpiviennit on tehtävä huolellisesti, sopivan kokoisina, ei liian suurina. Suihkun ja ammeen kohdalla on vältettävä läpivientejä.
Vesi- ja kosteusvaurioden syy on aina selvitettävä ennen korjaustöitä. Rakenteellliset virheet on korjattava, jotta vahinko ei uusiutuisi.
Toimi siis seuraavasti:
Kosteus- ja homehaittojen välttämiseksi huolehdi sadevesien viemäröinnistä ja salaojien toimivuudesta. Tarkkaile putkiston, kaivojen ja pumppaamon kuntoa ja toimivuutta sekä huolehdi tarvittavista huolto- ja korjaustoimenpiteistä.
Taloa rakennettaessa tai korjattaessa on varottava lyömästä nauloja seinissä tai yläpohjassa kulkeviin putkistoihin. Putket tulee aina asentaa siten, että mahdollinen vuoto havaitaan nopeasti. Hyviä ratkaisuja ovat pinta- ja suojaputkiasennukset sekä koteloinnit. Tällöin myös korjaukset ovat helppoja tehdä ja kustannukset vähäiset.
Useimmat vesivahingot aiheutuvat vuotavista liitoksista. Keskitä liitokset sellaisin tiloihin, että mahdolliset vesivuodot on helppo havaita ja ne aiheuttavat vähiten vaurioita.
Pesu ja suihkutiloissa on vältettävä putkien läpivientejä. Välttämättömät läpiviennit on tiivistetävä vedenkestävällä silikonilla. Suositeltavaa olisi asentaa käyttövesijohdot ns. yläasenteisena höyrysulun sisäpuolelle ja käyttölaitteiden putket pinta-asennuksena ylhäältä alaspäin.
Tiiviin lattiapinnan tulee ulottua myös pesupöydän ja astianpesukoneen alle ja jopa nousta seinälle, niin että mahdollisesti vuotanut vesi valuu näkyviin pesupöydän ja astianpesukoneen eteen.
Kun vesijohdot ovat näkyvillä tai asennussokkelissaan, on korjaaminen vuodon sattuessa helppoa.
Entä vakuutukset?
Kosteusvauriot pitää ehkäistä ennakolta, jotta sääsyisi ikäviltä yllätyksiltä. Kosteusvaurion syynä on suunnittelu-, asennus- ja/tai käyttövirheestä johtuva, yleensä hitaasti syntyvä, tapahtuma. Kosteusvauriot eivät kuulu omaisuusvakuutusten korvausten piiriin.
Äkillisesti ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena syntynyt putkivuodosta tai kulutuslaitteen rikkoutumisesta aiheutunut vuotovahinko on useista omaisuusvakuutuksista (kotivakuutus) korvattava vahinko. Vakuutus ei kuitenkaan korvaa menetystä täysimääräisenä vakuutussopimukseen liittyvien omavastuu- ja ikävähennyssäännöksien takia. Vahinko aiheuttaa myös korvaamatonta haittaa ja tilapäisratkaisujen käyttöön turvautumista.
Vaikka vakuutukset olisivat kunnossa, ne eivät korvaa sitä vaivaa ja hankaluutta, joita esimerkiksi rakenteiden purkamisesta aiheutuu. Vakuutuksissa ja vakuutusyhtiöiden korvausehdoissa on eroja. Yleensä putkistojen vanheneminen otetaan korvausehdoissa huomioon. Sen sijaan työvirheistä aiheutuneet vahingot eivät kuulu korvausten piiriin. Vakuutuksen korvaavuus on syytä selvittää ennakkoon.
Kenen puoleen kääntyä?
Vaurion havaitessasi ota yhteys isännöitsijään, huoltomieheen tai LVI-asennusliikkeeseen. Tee myös ilmoitus vakuutusyhtiöllesi.
Kun haluat yleensä tietoa vuotovahingoista, ota yhteys kuntasi rakennustarkastukseen, kvv-tarkastajaan, LVI-asennusliikkeeseen tai alueesi vakuutusyhtiöön.
Haiseeko home
Kosteusvaurio on yleinen vitsaus suomalaisissa kodeissa. Yleensä syynä on suunnitteluvirhe, huonojen materiaalien käyttö ja huolimaton työ. Toisaalta asunnon liian korkea ilmankosteus voi aiheuttaa homeiden kasvua. Home vaatii kosteutta kasvaakseen. Jos vesi ja kosteus pääsevät paikkoihin, joista ne eivät pääse pois, eivätkä kuivu tai tuuletu, ovat homekasvun edellytykset olemassa.
Kosteusvaurion havaitsee yleensä silmämääräisesti. Maalit, muovimatot ja tapetit irtoilevat tai parketit tummuvat. Homeen tuntee usein ummehtuneena maakellarimaisena hajuna. Asukkailla voi olla homeen aiheuttamaa oireilua.
Homevaurion tutkimuksilla pyritään selvittämään nimenomaan vaurion syy, laajuus, vakavuus ja aiheuttaja. Korjaukset eivät onnistu, ellei tiedetä, mistä kosteus ja homehtuminen johtuvat.
Pelkkien vaurioiden korjaaminen ilman niihin johtaneiden syiden poistamista johtaa ongelman nopeaan uusiutumiseen. Vauriokohtia ei pidä vain peittää, vaan kosteusvaurion ja sen synnyttämän homekasvun syy on poistettava. Korjaa kosteus- tai homevauriot välittömästi. Korjauksen laiminlyönti kostautuu ja moninkertaistaa ongelman.
Riskiratkaisut aikansa ilmiöitä?
Eri aikakausien rakenneratkaisut ovat aiheuttaneet rakennuksille kosteusriskejä. Tyypillisiä riskipaikkoja ovat tasakatto, salaojien puuttuminen, kevytrakenteiset kylpy- ja pesutilojen seinät, riittämättömät vedeneristeet, maavaraisten lattioiden puutteellinen veden nousua katkaiseva kerros, huonosti tuuletettu alapohja, puisten seinien ulottaminen lattia- tai maanpinnan alapuolelle, riittämätön rakenteiden tuuletus tai huonosti toimiva ilmanvaihto.
Tarkista rakennuksesi riskialttius
1. Tuntuuko jossain homeen hajua? Missä? Selvitä syy.
2. Onko ikkunoihin tiivistynyt kosteutta? Se viittaa huonoon ilmanvaihtoon. Ulkolasin sisäpintaan tiivistyvä kosteus on merkki huonetilan liiallisesta ylipaineesta.
3. Näkyykö parketissa tai muussa lattiapäällysteessä tummumista tai värimuutoksia? Se voi olla merkki vakavista kosteusongelmista.
4. Näkyykö irtoilevia muovitapetteja, laattoja, kupruilevaa maalipintaa, turvonnutta levyä tai rakoja ja halkeamia? Kylpy- ja pesutilat ovat riskialttiita.
5. Toimivatko pesukoneet ja jääkapin sulatus niin, ettei vettä pääse lattialle?
6. Onko putkien läpiviennit tiivistetty ja vesieristykset tehty huolellisesti? Valuuko vesi hyvin lattiakaivoon?
7. Onko putket ja kanavat eristetty ullakolla huolellisesti niin, ettei kosteus tiivisty ja vahingoita rakenteita? Onko läpiviennit tehty huolella?
8. Onko rakennuksen ulkovaipassa tai sisätiloissa jälkiä kosteusvaurioista? Selvitä syy.
9. Onko talossa tasakatto ja toimiiko vedenpoisto katolta? Jääkö vesi seisomaan katolle pitkäksi aikaa sateen jälkeen? Vesivuodot ovat tasakatoissa yleisiä. Tasakatto vaatii säännöllistä huoltoa, lehtien poistoa kattokaivoista jne...
10. Onko talossa räystäät? Ovatko räystäskourut ja syöksytorvet puhtaita roskista?
11. Suojaavatko katto ja räystäät seiniä sateelta?
12. Kertyykö ulkoseinien vierille vettä? Se valuu helposti rakenteisiin.
13. Toimiiko sadevedenpoisto talvellakin?
14. Onko ulkopuolen maapinta selvästi lattian pintaa alempana? Jos ei, vesi voi päästä rakenteisiin.
15. Onko talossa tuuletettu alapohja? Tarkista, että sen maapohja on selvästi ylempänä kuin salaojitustaso.
16. Onko tuuletetussa alapohjassa kuivaa? Ovatko tuuletusaukot riittävät ja tasaisesti jaetut. Onko tilassa riittävä veden nousua katkaiseva kerros?
17. Kallistuuko maanpinta talon ulkopuolella poispäin rakennuksesta? Kaltevuuden tulee ohjata vesi pois.
18. Mikä on putkiston kunto? Pyöriikö vesimittarisi, vaikkei kulutusta ole? Se on merkki vuodosta vesiputkistossa.
19. Pitääkö lämmitysverkostoon jatkuvasti lisätä vettä? Se on merkki vesivuodosta lämmitysvesiputkissa.
Korjaustöiden suunnittelu
Ensimmäinen tehtävä on selvittää vaurion syy ja laajuus. Jos olet itse epävarma, käytä asiantuntijan apua. Suurin osa kosteus- ja homevaurioiden syistä voidaan todeta jo piirustuksista. Silti jokainen vaurio on yksittäistapaus ja korjaukset on aina suunniteltava tapauskohtaisesti.
Homevaurioiden korjaamisessa joudutaan aina purkamaan rakenteita, kuivaamaan, käsittelemään tai poistamaan niitä ja usein rakentamaan uutta. Purkajien on syytä käyttää tehokkaita hengityssuojaimia. Korjattava tila on erotettava ilmatiiviisti muista asuintiloista homepölyn leviämisen ehkäisemiseksi.
Korjaustoimiin on ryhdyttävä viipymättä - kosteusongelmat pahenevat nopeasti.
|
|
| |
| | | | |
| ![]() |
